Metsävaahteran mustanpunalehtinen lajike. Keskikokoinen ja leveälatvainen hurmevaahtera varjostaa ja suojaa melulta tehokkaasti. Se kestää kohtalaisen hyvin tuulta ja ilmansaasteita. Puuta ei suositella autotien reunaan, sillä se kärsii tiesuolasta ja nuorten puiden runko voi vioittua lunta aurattaessa. Ei vaarallisia kasvintuhoojia, mutta usein loppukesällä kuivilla paikoilla iskevä vaahteranhärmä erottuu tummasta lehdistöstä.
Kasvutapa: Puu haaroittuu herkästi melko alhaalta. Laji kasvaa nuorena nopeasti ja elää noin 50 vuotta.
Lehdistö: Iso, hyvin varjostava, koko kasvukauden tummanpunainen.
Kukinta: Kelta-punaiset kukat puhkeavat toukokuussa juuri ennen lehtien avautumista. Kukat tuoksuvat hunajalle ja houkuttelevat mm. kimalaisia.
Kasvupaikka: Aurinkoinen tai puolivarjoinen. Kasvualusta tuore, keski- tai runsasravinteinen ja hyvin läpäisevä.
Taimiväli: 4–6 metriä puuryhmissä, yksittäispuut 6–8 m.
Leikkaus: Heinä–elokuussa, sillä mahlavuoto on runsasta keväällä. Vain vioittuneet, kuolleet, liian tiheässä ja jyrkässä kulmassa kasvavat versot poistetaan.