Isokokoinen, maan laadun suhteen vaatimaton pioneeripuu. Latvus päästää runsaasti valoa lävitseen. Lehdistö on tehokas ilmanpuhdistaja, sillä hehtaarin koivumetsä voi sitoa vuodessa 68 tonnia pölyä. Koivu kestää nuorena melko hyvin tuulta, mutta vanha puu varistaa oksia herkemmin. Nopeakasvuinen puu juurtuu pääasiassa ylimpään maakerrokseen ja vie veden ja ravinteet pienemmiltä kasveilta, jollei niitä ole suojattu juurimatolla. Koivu ei siedä maantäyttöä juuristoalueella eikä tiesuolaa. Runko vaurioituu ja lahoaa herkästi kolhuista eikä kerran rikkoutunut valkoinen tuohi kasva ennalleen.
Kasvutapa: Runko on muhkuraton, latvus melko kapea ja vanhan puun oksien kärjet riippuvat. Puu elää noin 100-vuotiaaksi.
Lehdistö: Tulee lehteen aiemmin ja varistaa lehtensä myöhemmin kuin hieskoivu. Lehti on vinoneliömäinen tai kolmiomainen, syksyllä himmeän oranssinkeltainen.
Kukinta: Riippuvat keltaiset hedenorkot avautuvat toukokuussa lehtien puhjettua.
Kasvupaikka: Koko Suomen alueella tavattava rauduskoivu viihtyy hieskoivua paremmin kuivassa maassa, mutta se sietää ajoittaista seisovaa vettäkin. Se tarvitsee runsaasti valoa, jotta latvus pysyy kauniina.
Taimiväli: 5–7 metriä.
Leikkaus: Koivuja leikataan mahdollisimman vähän, lähinnä kuolleita oksia poistetaan. Leikkaus tehdään mieluiten elokuussa, sillä puulla on runsas mahlavuoto kevättalvella ja keväällä.