Puistolehmukset ovat metsä- ja isolehtilehmuksen risteymiä. Isoja, pitkäikäisiä lehmuksia suositaan katupuina, sillä ne sietävät hyvin maantäyttöä, ilmansaasteita ja tuulta. Ne sitovat tehokkaasti pölyä ja suojaavat melulta; latvus varjostaa kohtalaisen voimakkaasti. Juuristo on vahva, pinnanläheinen ja tiheä.
Kasvutapa: Siivosenlehmukseksi kutsuttujen puistolehmusten latvus on säännöllisen kartiomainen. Puu on selvästi runkojohteinen eikä altis kasvuhäiriöille. Runko on tavallisesti erittäin muhkurainen. Puut vesovat runkomuhkuroista ja tyveltä.
Lehdistö: Herttamainen, syysväri keltainen.
Kukinta: Heinäkuussa isolehtilehmuksen jälkeen, mutta ennen metsälehmusta. Tuoksuvat kellanvihreät kukat.
Kasvupaikka: Auringosta syvään varjoon. Melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta suosii ravinteikasta hikevää maata.
Taimiväli: 5–7 metriä.
Leikkaus: Lehmukset sietävät erinomaisesti leikkausta ja kolhuja paksun kuoren ansiosta.